Uskomatonta mutta totta… Maailman terveysjärjestö on varoittanut, että ilmansaasteet ovat tätä nykyä ihmiskunnalle jopa suurempi uhka kuin sellaiset vakavat sairaudet kuten HIV tai ebola. On jopa arvioitu, että lähes kolmannes alle viisivuotiaista lapsista kuolee maailmassa ympäristöön liittyvien uhkien ja ongelmien vuoksi. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmansaasteet ja niistä syntyvät terveysongelmat sekä esimerkiksi saastunut vesi.
On surullista lukea tilastoja, jotka ilmoittavat, että jopa yli 80 prosenttia kaupungeissa asuvista ihmisistä maailmassa elää hengittäen ilmaa, joka on aivan liian saastunutta. Liikennepäästöt ovat suurin syypää ilman saastumiseen. Saastumista tapahtuu häkellyttävän nopeasti ja tutkimusten mukaan esimerkiksi viimeisten viiden vuoden aikana saasteiden määrä ilmassa on kasvanut peräti kahdeksan prosentin verran. Ilmanlaadun on suurimmassa osassa maailman kaupunkeja todettu ylittävän Maailman terveysjärjestön asettamat suositusrajat. Ongelma on todellakin maailmanlaajuinen eikä keskity yksinomaan tietylle alueelle. Kaikilla maailman alueilla on todellisia ongelmapaikkoja ja erityisen suuresti kärsivät ne ihmiset, jotka asuvat matalamman tulotason kaupungeissa.
Viimeisten muutaman vuoden aikana ollaan saatu mittaustuloksia yhä useammasta kaupungista ja nyt voidaankin tarkastella tuhansien kaupunkien ilmanpuhtautta ja saastetasoja. 
Niistä on nähtävissä, että eniten ongelmia ilmanpuhtauden kanssa on Aasian maiden kaupungissa, joista moni ylittää suositellut maksimiarvot saasteiden määrässä. Listalla toinen merkittävä ryhmä ovat kaupungit Afrikassa. Euroopassa ilman saastuneisuus on keskitasoa ja vähiten todennäköistä se on Oseaniassa. Saastuminen ja ympäristön kuormituksen kasvu on tällä hetkellä nopeinta Lähi-Idän nopeasti kasvavissa kaupungeissa, Kaakkois-Aasiassa ja läntisellä Tyynellämerellä. Näillä alueilla ongelma on todella suuri, sillä monissa alueen kaupungeissa mitattiin peräti kymmenkertaiset saastetasot Maailman terveysjärjestön asettamiin suosituksiin nähden. Listan kärjessä on intialainen Delhin kaupunki. Saudi-Arabian Riad, Iranin Zabol, Pakistanin Karachi, Lahore ja Peshawar, Afganistanin Kabul, Qatarin Doha, Mongolian Darkhan, Egyptin Kairo, Arabiemiraattien Abu Dhabi sekä Kiinan Xian ja Peking sijoittuvat kaikki sadan saastuneimman kaupungin joukkoon. Yhdysvalloissa ja Kanadassa saastuneimmat kaupungit löytyvät ehdottomasti Kaliforniasta ja korkeimmat saastearvot on mitattu pienissä kaupungeissa San Franciscon ja Los Angelesin välimaastossa. Euroopan alueella tämän kyseenalaisen suurimman saastekaupungin kunnian saavat muun muassa Makedoniassa sijaitsevat Skopjen ja Tetovon kaupungit, Puolan Zywiec, Italian Torino sekä Ukrainan Kiova.
Suomeakaan ei voida pitää mallioppilaana, vaikka ilma meillä onkin keskimääräistä puhtaampaa ja tavallaan ma
amme mielletäänkin ulkomailla ilmanlaadultaan poikkeuksellisen puhtaaksi. Tästä on kiittäminen maamme sijaitseminen kaukana merkittävimmistä päästöjen synnyttäjistä, joita ovat monet Etelä-Euroopan suuret kaupungit sekä teollisuusalueet. Tämän lisäksi suomalaiset eivät ole erityisen kovia saastuttamaan ja maassamme on ollut käynnissä lukuisiakin onnistuneita päästövähennysohjelmia.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ilmanlaatua voidaan luonnehtia hyväksi tai tyydyttäväksi. On kuitenkin ikäväksi todettava, että tietyillä alueilla aivan pääkaupunkiseudun ytimessä ilmanlaatu on mitattu valitettavan usein myös välttäväksi. Tulokset saattavat hämmentää, sillä aina ilmanlaadun huonoa tasoa ei välttämättä edes tule huomanneeksi. Moni kuitenkin hämmästyy päästessään aidosti puhtaaseen ympäristöön keskelle luontoa maaseudulle. Yhtäkkiä ilma on raikkaampaa ja helpompaa hengittää, eikä silmiäkään enää kutita. Moni suomalainenkin kaupungissa elävä on voinut hyvin kasvaa keskellä saasteita ja siten olla täysin tietämätön siitä, millaiselta puhtaan ilman edes kuuluisi tuntua. Vaikka asiat ovat kohtalaisen hyvällä tolalla Suomessa, ei se tarkoita, etteivätkö ne voisi olla paremmin.