Diesel-polttoainetta käytettiin hyvin vähän Euroopassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka, sillä alle yksi kymmenestä autosta kulki diesel-polttoaineen voimin. Vuonna 1997 allekirjoitetun Kioton ilmastosopimuksen myötä suurin osa vauraista teollisuusmaista sitoutui vähentämään hiilidioksidipäästöjensä määrää noin kahdeksalla prosentilla seuraa
vien 15 vuoden aikana. Monet autonvalmistajat käänsivät katseensa esimerkiksi erilaisten sähkö- ja hybridiautojen suuntaan, mutta suuret eurooppalaiset autonvalmistajat kuten Volkswagen ryhtyivät ajamaan diesel-polttoaineen asiaa.
Diesel tuottaa bensiiniä vähemmän hiilidioksidipäästöjä, jolloin se myös kuormittaa ympäristöä selkeästi vähemmän. Dieselkään ei kuitenkaan ole täydellinen vaihtoehto, sillä dieselillä kulkeva ajoneuvo päästää ilmaan nokea, joka on ihmiselle haitallista ja sen sisältämät karsinogeenit voivat aiheuttaa syöpää. Tätä ongelmaa on kuitenkin pystytty supistamaan hyödyntämällä erilaisia ajoneuvoihin asennettavia suodattimia. Dieselillä kulkevan ajoneuvon polttoaineenkulutus on parhaimmillaan peräti kolme kertaa bensiiniajoneuvoa pienempi. Toisaalta hintoja tarkastellessa diesel on bensiinipolttoainetta edullisempaa johtuen sitä käyttävien kevennetystä polttoaineverosta. Tämäkään ei kerro koko totuutta, sillä diesel-autolla ajav
ilta peritään ajoneuvon koon mukaan vuosittainen käyttövoimavero. Moni uutta autoa hankkiva onkin laskelmissaan todennut, että diesel-auto on parempi vaihtoehto paljon ajavien keskuudessa, kun taas vähemmän liikenteessä liikkuville bensiinillä kulkeva auto on loppupeleissä edullisin vaihtoehto.
Diesel-polttoainetta markkinoitiin heti alusta alkaen edullisena ja äärimmäisen tehokkaana tapana vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen eteneminen. Kun Suomessa esiteltiin hiilidioksidipäästöjen pohjalta määrittyvä autovero, tuli diesel-autoista samalla huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto.